Hämäävä mitta

Kuvattomat postaukset ovat muodissa seuraavien neljän viikon ajan. Syynä tähän on, että lainasin kameran muistikortin siskolle kielikurssin ajaksi.

Mikä siinä on, kun ei ikinä usko, että voisi tehdä paidoista ja vastaavista pienemmän koon kuin mitä ne oikeat mitat on? Shimmer valmistui tänään ja totesin taas, että sekin on rinnanympäryksestä (tai siis selästä) liian iso ja hiat ovat liian pitkät. Täytyisi vaan heti suosiolla ottaa hieman pienempi koko, sitten varmaan lopputulos olisi sopiva.

Nähtävästi mun ylävartaloni on jotenkin pienempi kuin rinnanympärys antaisi ymmärtää. Ja tuo rinnanympäryshän on naisilla (ja miksei miehilläkin) ihan hämäävä mitta. Eihän se rinnanympärys kerro mitään loppuvartalon koosta - tai vaikka käsivarsien pituudesta.

Pitäisi varmaan opetella soveltamaan niitä lehtien ja kirjojen ohjeita niin ei tarvitsisi valittaa ;)

Branching Out

Hieman muunneltu versio Brancing Outista valmistui tänään Englanti-Ecuador -ottelun vauhdittamana. Lankana oli siis Mandarin Petit. En viitsinyt käyttää kaksinkertaista lankaa, koska tarkoitus oli tehdä kesähuivi, joten tein tuon pitsikuvion kahteen kertaan. Huivia ei ole vielä pingotettu, joten ihan selkeästi tuo kuvio ei valokuvassa näy.

Shimmer ja jenkkilaukku odottavat vielä keskeneräisinä. Seuraavaksi täytyy sitten varmaan tehdä niitä loppuun. Viime viikkojen helteillä ei ole vain neulominen oikein maistunut.

Apua...

Tietääkö kukaan saako Englannista Kool Aidia? Siis ihan kaupasta ei netin kautta. Pikkusisko lähtee reilun viikon päästä Oxfordiin ja Kool Aid voisi olla tuliaislistalla, jos sitä vaan sieltä päin maailmaa saa.

Hallelujah

Koivunlehtishaali from hell valmistui viime viikonlopuksi ja äiti oli ilahtunut lahjastaan. Tuollaisen pitsikuvioisen shaalin tekeminen ei selvästikään sovi mulle. Toistat vaan niitä kolmea riviä, jotka korkeintaan alkaa hieman eri kohdista, teet ohuella langalla, eikä huivin muoto edes muutu yhtään. Lopputuloksena on, että tuntuu siltä, että vaikka kuinka neulot ei edistystä tapahdu yhtään. Fifin tekokaan ei haitannut yhtään, kun se sentään oli kolmionmuotoinen ja tuntui sitten edistyvän nopeammin. Ehkä mun on parempi pysytellä hieman pienemmissä pitsikuviojutuissa.

Nyt puikoilla on sitten versio Branching outista, joka tulee siskolleni. Pitsikuvioista huolimatta se edistyy paljon nopeammin. Inhottavaa vain on se, etten kykene muistamaan ulkoa noita kerroksia, joten jouden jatkuvasti tuijottamaan toisella silmällä ohjetta. Huivi on onneksi jo lähemmäs puoli metrinen, joten sen valmistumiseen ei näyttäisi kuluvan neljää kuukautta.