Läksiäiset

Tänään oli töissä läksiäspäivä, koska vaihdan toiselle osastolle ja tarjoiluina oli tietysti kakkua. Täytyy myöntää, että työkaveritkin kyllä tuntevat mut hyvin, koska sain läksiäislahjaksi konvehtien valmistussetin :D



Tänään saapui myös Esteriinasta tilaamani paketti. Swarovski biconeja, kristallibrioletteja ja hopeafoliosydämiä.



Ja lopuksi vielä kuva rannekorusta, joka lähti siskolleni nimipäivälahjaksi viime viikonloppuna. Ja korun nimenhän täytyy silloin olla lahjan saajan mukaan Niina. Kaksoismuinaisketjua hopeoidusta kuparilangasta ja Yolk Stone -helmiä.

Ompelupäivä

Eilen tuli vietettyä ompelupäivää. Helmi sai uuden fleecehaalarin ja lisäksi molemmat koirat sai puuvillaiset peitot. Kyllästyin koirilla oleviin fleecepeittoihin, joissa on aina kiinni pölyä sekä pahvin ja paperin paloja (mun koirat rakastaa silputa kaikennäköistä...). Nyt ei sitten ihan heti tee mieli ommella mitään. Tuo koiran haalari on tosi yksinkertainen ommella, mutta resorit tuottaa mulle aina pään vaivaa, kun nuo lahkeensuut on niin pienet.


Myös Helmiliinan tilaus saapui maanantaina ja mietin tässä miten nuo ihanat helmet käyttäisin. En halua "tuhlata" niitä sellaisiin koruihin, joita en sitten pitäisi.

Korulle kaveri

Eilen valmistui ekalle rannekorulle kaveriksi kaulakoru samoista aineksista. Nyt sitten odottelen, että korukurssin hopealankatilaus saapuisi, jotta pääsisi ihan hopeasta koruja tekemään. Tällä hetkellä nauhallinen topaasihelmiä odottelee pääsevänsä koruksi ja tällä viikolla lähti helmitilaus Helmiliinaan... Vasta on ensimmäiset korut tehty ja jo nyt voi todeta, että tää on ihan yhtä rahaa vievä harrastus kuin tuo langan hamstrauskin ;)



Lopuksi täytyy vielä esitellä nuorempi blogikoira Helmi (joo, nimi on erittäin aiheeseen sopiva). Ja täytyy mukaan laittaa yksi kuva myös vanhemmasta blogikoirasta Edistä.




Edit: Lisäsin uuden kävijälaskurin sivuille, kun edellinen tietenkin hävisi ulkoasua muutettaessa.

Sain eilen valmiiksi ensimmäisen koruni. Jee! Ranneketju on tehty fluoriittihelmistä ja hopeoidusta kuparilangasta, lukko on hopeaa.

Viikonloppuna tuli myös käytyä Tampereella ja tietenkin Ullan Unelmassa. Tarkoitus oli hakea ihan vaan pari pikku juttua...

Täällä taas

Miikkumaassa on ollut hiljaista pari vuotta. Neulonut olen jonkin verran, mutta kirjoittelu on jäänyt. Nyt taas päätin lähteä kirjoittelemaan ja vähän laajentamaan blogin aihepiiriä. Olen innostunut kakkujen leipomisesta ja tänä syksynä aloin vihdoin ja viimein hopeakorujen teon kansalaisopiston kurssilla. Eli juttuja ja kuvia tulee jatkossa neulomusten lisäksi myös kakuista ja koruista.

Tällä hetkellä puikolla on Rinsessa-myssy ja pari viikkoa sitten valmistui Rinsessa-huivi.
Seuraavaksi puikolle pääsyä odottelisi Vogue Knitting Fall 2008 -lehdestä Forestry.




Helmiharrastus täytyy täällä kotosalla tietenkin aloittaa tekemällä silmukkamerkkejä, joita mulla ei itse asiassa entuudestaan ole. Yksi vihreä silmukkamerkki puuttuukin kuvasta, koska on apuna myssyn neulomisessa. Tähän asti on käytetty mm. klemmareita :) Anteeksi kuvan huono laatu, kamerasta loppui sopivasti akku, joten jouduin tyytymään kännykkään.


Ja lopuksi vielä pari kuvaa kakuista, joita on tullut tässä kesän ja alkusyksyn aikana tehtyä.

Messuilla

Neulejakku on edennyt hitaasti, mutta varmasti ja nyt neulotaan jo ensimmäistä etuosaa. Mukavaa edistystä tapahtui lauantaina junassa, kun matkasin siskoni kanssa Turkuun kädentaitomessuille. Ihan mukavaa oli, hienoja töitä oli myynnissä ja jos olisi enemmän rahaa, olisi voinut enemmän ostellakin. Nyt mukaan lähti kaksi taulua olohuoneen seinälle sekä kaksi kerää tenceliä, joista tulee jonkinlaiset huivit sitten joskus. Totesin, että en ehkä ole kovin hyvä messuilija. Jaksan kiertää kojut kerran ja sen jälkeen tehdä ostoskierroksen niillä kojuilla, joista jotain ostettavaa olen bongannut. Yleensä tähän menee reilu tunti. Kun ottaa huomioon, että kävin messuilla Riihimäeltä käsin ja matkaan meni kolme tuntia per suunta, niin onhan se aika vähän.

Ehkä saisin taas tänään tuon jakkuni etenemään, täytynee tarttua puikkoihin Kotiopettajattaren romaanin aikana.

Voitokas

Postimies toi mulle näin hienon paketin eilen, jonka olin Hakan blogiarpajaisissa voittanut. Kaikkea hienoa tuli. Tango Fanien käyttökohde on vielä työn alla, mutta eiköhän niille paikka löydy. Askartelutarpeilla ajattelin koristella mun tulevaa neulekirjastani. Kyllä musta vielä askartelupro kehkeytyy :)

Akateemisesta

Maantantaita piti tänään parantaa tulemalla kotiin Akateemisen kautta. Interweave Knits tarttui tietenkin sieltä mukaan ja kaikkea ihanaa tehtäväähän sieltä löytyi. Ullakin ilmestyi sunnuntaina, mutta tällä kertaa sieltä ei tuntunut sellaista oman näköistä neulottavaa löytynyt. Ehkö ihan hyväkin asia, neulottavien lista on kuitenkin sen verran pitkä.

Lisäksi Akateemisestä tarttui mukaan kiva muistikirja ja liimaa. Eräässä blogissa ihastelin neulemuistikirjaa (anteeksi, en enää muisti kenen blogi se oli) ja ajattelin apinoida hyvää ideaa. Nyt mulla on siis odottamassa kaunis muistikirja. Koska mitkään niistä parista kymmenestä muistikirjasta, jotka mulla pyörii kaappien nurkissa, ei ole sopivia. Seuraavaksi pitäisi vaan alkaa tulostamaan ja liimaamaan. Totesin, etten selvästikään ole askarteluihminen, koska mulla ei ollut ollenkaan liimaa kotona.

Ruskea neulejakkukin edistyy, puoliväli alkaa jo häämöttää. Laskuvirheitä on tullut vain muutama ja ne on onneksi huomattu ajoissa. Aion toistaa samat virheet etuosaa tehdessä, silloinhan ne eivät ole enää virheitä vaan kuuluvat asiaan.

Mul on verhot

Muutin nykyiseen asuntooni noin 6kk sitten. Entisen asunnon verhot piti pestä ennen ripustamista ja ne jäivät lojumaan jonnekin. Jossain vaiheessa totesin, etten edes halua niitä vaan pitäisi hankkia uudet. Yritin bongata sopivaa kangasta, mutta mitään ei löytynyt. Loppuvuodesta Kodin Anttilan mainoksesta löytyi kiva kangas, jota lähdin hakemaan. Olin mitannut kotona, että valmiiden verhojen pitäisi olla 2,85m. Kivaa kangasta löytyi ja sitä oli juuri ja juuri tarpeeksi neljään verhoon, yhteen tosin joutuisi tekemään pienemmät saumanvarat.

Sitten alkoi operaatio verhojen ompelu. En nykyisin ompele paljoakaan, mutta koulussa kyllä ompelusta pidin. Se voitti neulomisen mennen tullen. Totesin verhoja tehdessä, että pidin ompelusta, koska ompelin vaatteita, en verhoja. Täytyi mitata taitoksia, silittää taitoksia ja sitten vielä taiteilla sen hirveän kangasmäärän kanssa ommellessa.

Lopulta verhot oli ommeltu ja ne piti laittaa ikkunaan. Joku ehkä tuon verhojen mitan huomatessaan ajatteli, että onpa Miikkulin asunnossa korkeat huoneet. Niin... ei muuten ole. Ripustin ensimmäisen verhon ja totesin, että kangasta kyllä riitti. Verhojen alareuna muodosti kivan kasan lattialle. Olin taitavasti mitannut 150cm mittanauhalla seinän korkeutta ja saanut tulokseksi 150cm+85cm=285cm. Verhot päätyivät kasaan nojatuolille odottamaan, että viitsisin lyhentää ne.

Verhot saivat odottaa siinä tuolilla pari kuukautta, mutta tänään sain ne lopulta lyhennettyä. Verhojen ompelu oli edelleenkin todella ärsyttävää ja kangasliike olisi ommellut ne nätimmin, mutta nyt ne ovat valmiit eivätkä ryömi lattiaa pitkin.

Ompelu on kylläkin alkanut tuntua pitkästä aikaa mukavalta. Unelmoin sellaisesta pienestä ompelunurkasta, jossa olisi ihan oma pöytä ompelukoneelle. Tällä hetkellä tietokoneen näppis nostetaan vain pois työpöydältä ja ompelukone tilalle. Ja sitten yritetään saada virtajohto riittämään seinään asti pujottelemalla se jotenkin tulostimen ohi. Suurien kangasmäärien, kuten verhojen, ompeluun tilaa on ihan liian vähän. Nyt tarvitsisi enää löytää tilaa sille ompelunurkalle ja hankkia oma ompelukone. Tuo nykyinen on nimittäin aika pitkäaikaisessa lainassa vanhemmiltani.

Hiljaisuus päättyy

No niin, eihän tässä olekaan mennyt kuin puoli vuotta ilman päivitystä. Syytän kyllä ihan täysin tuota ihanaa koiruutta, joka on vienyt aikaa. Esittelyssä on siis tällä kertaa blogikoira Edi.

Olen joutunut toteamaan, että koiran kanssa neulominen voi olla ihan tapahtumarikasta. Viime sunnuntaina mua odotti olohuoneessa mukava aamuylläri. Olin lauantaina jättänyt Novitan Bambusta aloittamani työn sohvalle. Istuskelin aamulla makkarissa tietokoneen äärellä ja koira puuhaili omiaan olohuoneessa. Lähtiessäni käymään keittiössä selvisi, mitä Edi oli puuhannut... Kerä Bambua oli levitetty hämähäkinseittiä mukaillen olohuoneen matolle. Ja eikun setvimään ja kerimään. Siihen meni lähes kaksi tuntia.

Nyt olen vasta saanut rauhoituttua neulomaan. Koira on saanut pipon ja villapaidan. Itselle on nyt tulossa ruskea jakku, joka oli 01/06 Modassa. Lisäksi olen kartoittanut ompelijantaitojani. Tänään valmistui kolmas haalarinompelun taitonäyte.

Uusi espoolainen

Langat ja neuloja muuttivat viime viikonloppuna Tampereelta Espooseen. Nyt on vähitellen tavarat paikoillaan uudessa kämpässä, mutta puikoille en ole ehtinyt, Baudelairet sentään valmistuivat ennen muuttoa. Blogihiljaisuus on johtunut siis muutosta, nettiyhteyden avaamisongelmista, uudesta työstä ja heti ekana työpäivänä iskeneestä flunssasta. Olen istunut kaikki päivät koulutuksessa nenä valuen, jättikokoisten nessu-pakkausten kera. Ei voi sanoa muuta kuin, että onneksi on viikonloppu! Uuden työpaikan yhtenä hyvänä puolena voisin mainita palkkatilin avauksen (henkilökuntaetuja saadakseni), jonka yhteydessä täytyy tietenkin hankkia myös Visa. Kun sehän on niin käytönnöllinen... kun ostaa lankoja nettikaupoista.

Neulerintamalla ei ole siis pahemmin tapahtunut. Tänään olisi tarkoituksena jatkaa Espooseen tutustumista ja mennä käymään Menita Outletissä (ei kai täällä paljon muita paikkoja tarvitse sitten tietääkään, kunhan lankoja saa ostettua). Sitä ennen pitäisi selvittää, mikä työ hyppää seuraavaksi puikoilla ja tarvitsisiko siihen uutta lankaa. Jonkinlainen shaali tai poncho olisi mukava näin syksyllä. Tänä aamuna blogeja lueskellessa silmiin pisti myös Helminallen pikasniikkerien ohje, ne voisivat ehkä olla joululahjalistalla jollekin tutulle. Ja tietysti sellaset pitää varmaan tehdä itsellekin, ihan vaan harjoitukseksi ;)

Virallisen blogipennun saapumiseen on aikaa kaksi viikkoa ja puikoille pääsee varmaankin myös tämä hauska ohje. Täytyyhän pienen saada haalari.

Koska kamera unohtui muutossa vanhempien luo, tässä yksi arkistokuva päivää piristämään. Virallinen afrikkalainen blogikääpiösiili Suffeli.

Helpottaa

Kuvat puuttuu jälleen kerran, kun työpaikalta taas kirjoittelen (siis on mulla töitäkin, en mä täällä vain surffaile).

Pari aiemmin valmistuneelle baudelaire-sukalle pääsi viikonloppuna puikoille ja eteni kantapäähän asti. Syynä tähän oli se, että sain perjantaina työpaikan (JEEE!!). Tänään sain asuntoasiat kuntoon (JEEE!!), joten ties vaikka se sukka taas etenisi.

Ei mitään valmista

Viime aikoina ei ole neulomukset tai muutkaan näpräykset edistyneet. Energia on keskittynyt lähinnä työnhakuun. Loppuviikolle on sitten tiedossa toisen kierroksen haastattelu erääseen paikkaan ja olen ihan positiivisella mielellä. Toivottavasti tuon paikan saisin, se vaikuttaisi ihan mulle sopivalta.

Koirarintamaltakin on uutisia. Vihdoinkin varmistui, että pentu tulee lokakuun alkupuolella. Poika on kyseessä, joten hieman tuota lankavarastoa täytyy karsia, kun siellä on muutama kerä kaikkea hempeen vaaleanpunaista jne. Tulee muuten pienelle vielä identiteettikriisi ;)

My sister went to Oxford and all she brought me...

Juu, tuliaisia tuli ja osa oli neulontaan liittyviäkin. Kirjahyllyä koristavat nyt Stitch 'n Bitch Nation ja Happy Hooker. Ja tehtävien töiden lista sen kun kasvaa.

Saunasukat valmistuivat viikonloppuna ja Baudelairet pääsivät puikoille. Ensimmäinen sukka on jo valmis, toista pitäisi saada aloitettua.

Salainen neuleystävä houkutti suuresti, mutta nyt se jää kyllä välistä. Ehkä joskus sattuu kohdalle vielä toinen suomalainen kierros. Totesin, että pankkitilin saldon kannalta on parempi pidättäytyä. Koiranhankinta ja epätietoisuus työpaikasta syksyllä painoivat tällä kertaa vaa'assa enemmän. Jos tarvitsette kielitaitoista tradenomia töihin, niin täällä on sellainen. Epätoivo alkaa iskeä ja lähettelen hakemuksia paikkoihin, joihin ei ole mitään mahdollisuuksiä päästä. Jos siis teet työksesi rekrytointia ja olet saanut hakemuksen ihmiseltä, jolla ei ole vaadittavaa työkokemusta/elämänkokemusta/mitä tahansa kokemusta, se on luultavasti multa. Kirjanpitäjäksi en ole sentään hakenut, tunnen rajoitukseni.

EDIT: Lisäsin tuonne sivuun tilauslinkin Blogilistaa varten, sen pitäisi toimiakin.

Hyvää ja huonoa

Tein vihreään neuleeseen kaula-aukon joustinneuleen alkuviikosta. Hyvä puoli on se, että joustimen teon jälkeen neule istuu erittäin hyvin rintojen kohdalta (lue: seuraa muotoja erittäin uskollisesti), huono puoli on se, että neule lyheni 10cm?! Eli joustinneule menee purkuun, sitten kun neuleen katsominen ei enää ärsytä niin paljoa. Epäilen ongelman olleen se, etten poiminut tarpeeksi silmukoita kaula-aukon reunoista.

Omasta päästä

Tämä neulepusero lähti valmistumaan viime viikolla, kun yritin keksiä, jotain mitä tekisin jo varastossa olevista langoista. Vielä puuttuisivat hiat ja joustinneule kaula-aukosta. Lankana on Kitten Mohair, jota on mennyt tähän mennessä hieman kolmatta kerää. Idea neuleeseen lähti Chiagussa olevasta mallista. Tuo alkuperäinen on kyllä hienompi kuin omani, joka on siis tehty ihan omasta päästä. Kun tuota Visaa ei edelleenkään ole.

En tiedä saanko tuota neuletta ihan heti valmiiksi. Viikonloppuna tuli tieto, että kasvattajalle, jolta odottelen koiranpentua, tulee heinä-elokuun vaihteessa kaksi pentuetta. Nyt sitten odotan täällä peukut pystyssä riittäisikö niistä minullekin pentu. Ajattelin väsätä ihkumista helpottamaan neuleen koiralle, karvaton rotu kun on kyseessä. Eilen tuli jo kaivettua vintiltä rottinkikori, joka oli joskus kissansänkynä (no, kissamme ei sitä kyllä ikinä nukkumapaikakseen kelpuuttanut, mutta sitä varten se hankittiin). Tarkoitus olisi askarrella siihen jonkinlainen patja ja kangasvuoraus/huppu, ettei pentu pääsisi rottinkia jyrsimään. Katotaan nyt mitä siitä tulee, kun en yleensä ompele. Mikäli joku tietää ohjeita tällaiseen hommaan niin saa vinkata :)

Sain hankittua Ikeasta pari viikkoa sitten kauan kaipaamiani säilytyslaatikkoja ja pistin langatkin viimein järjestykseen. Eihän tuo vielä kovin paha lankavarasto ole.

Lankavarasto 

Mun työpäiväni kohokohta on, että blogilla on kaksi uutta tilaajaa. Pitäisiköhän hankkia työ, jossa ei olisi näin paljoa luppoaikaa? Tai vaikka elämä?

Postilaatikosta löydettyä

Syksyn Novita kolahti eilen postilaatikkoon ja olin ihan positiivisesti yllättynyt. Kesälehdestä en ollut löytänyt oikeen mitään kivaa, mutta tässä oli muutama malli, jotka haluan tehdä ja lisäksi syksyn uudet värit oli jotenkin uskomattoman herkullisia.

Pitsikuvioinen neuletakki on pakko saada (malli 22) ja monet folklore-henkiset neuleet olivat mieleeni (vaikka näyttäisivät kyllä mun päällä typeriltä). Kukkakuvioinen virkattu poncho voisi ehkä päästä toteutettavien listallekin. Samoin lehden alussa oleva poncho, jos ne oudot käsiaukot jättäisi pois. Kuinkahan pian mahtaisi kaupasta löytyä uusia lankoja...

Sukkia, sukkia

Uusi Knitty on ilmestynyt!
Saunasukat on aiheuttanut mulle sukkainnostuksen ja Knittystähän löytyi sukkia vaikka muille jakaa. Ihanaa! Baudelaire ja Reptilian lace voisivat olla toteutuslistalla. Ja sukkia lisäksi vielä Fetching-kynsikkäät.