maanantaina, heinäkuuta 03, 2006

Vieläkin kuvaton

Kuvattomat postaukset eivät olekaa muotia kuten aiemmin uhkailin. Sisko saikin kameraansa isomman kortin ja mä sain pitää omani. Kuva jää tällä kertaa puuttumaan sen takia, että kirjottelen tätä töissä.

Koska tämä heinäkuu on varmaankin tosi kylmä ja vetinen (odottakaa vaan, kyllä se heinäkuun monsuunikausi kohta alkaa), päätin alkaa tekemään saunasukkia. Joskus alkuvuodesta aloitetut polvisukat - siis se yksi jota olin tehnyt jonnekin jalkapöydän puoleen väliin - lähtivät purkuun ja tuloksena oli todella epämuodostunut kerä vaaleanvihreää nallea. Se on viime keskiviikon jälkeen ehtinyt muotoutua yhdeksi kokonaiseksi sukaksi (ihan oikean kokoinen!) ja toisen aluksi. Kuvia luvassa, kun pääsen sukan ja kameran ääreen.

Sitten muuhun tunteiden purkamiseen.

Kuusi vuotta mua nuorempi siskoni siis lähti eilen kielimatkalle ja mä olen ihan hajalla. Voi mun tulevia lapsiani. Mähän en varmaan ikinä päästä niitä minnekään, kun olen näin huolestunut pikkusiskostanikin, joka on yksinään matkalla. Mitäs jos se isäntäperhe ei ole kiva? Mitä jos ilmat on koko ajan ihan ylikuumat, muistaako se juoda ja pitää hattua? Jos se ei saakaan kavereita? Jos sillä on hirveä koti-ikävä? Eikä se ole ollut matkassa vasta kuin yhden päivän. Mä olen vähän ylihuolehtiva.

tiistaina, kesäkuuta 27, 2006

Hämäävä mitta

Kuvattomat postaukset ovat muodissa seuraavien neljän viikon ajan. Syynä tähän on, että lainasin kameran muistikortin siskolle kielikurssin ajaksi.

Mikä siinä on, kun ei ikinä usko, että voisi tehdä paidoista ja vastaavista pienemmän koon kuin mitä ne oikeat mitat on? Shimmer valmistui tänään ja totesin taas, että sekin on rinnanympäryksestä (tai siis selästä) liian iso ja hiat ovat liian pitkät. Täytyisi vaan heti suosiolla ottaa hieman pienempi koko, sitten varmaan lopputulos olisi sopiva.

Nähtävästi mun ylävartaloni on jotenkin pienempi kuin rinnanympärys antaisi ymmärtää. Ja tuo rinnanympäryshän on naisilla (ja miksei miehilläkin) ihan hämäävä mitta. Eihän se rinnanympärys kerro mitään loppuvartalon koosta - tai vaikka käsivarsien pituudesta.

Pitäisi varmaan opetella soveltamaan niitä lehtien ja kirjojen ohjeita niin ei tarvitsisi valittaa ;)

sunnuntaina, kesäkuuta 25, 2006

Branching Out

Hieman muunneltu versio Brancing Outista valmistui tänään Englanti-Ecuador -ottelun vauhdittamana. Lankana oli siis Mandarin Petit. En viitsinyt käyttää kaksinkertaista lankaa, koska tarkoitus oli tehdä kesähuivi, joten tein tuon pitsikuvion kahteen kertaan. Huivia ei ole vielä pingotettu, joten ihan selkeästi tuo kuvio ei valokuvassa näy.

Shimmer ja jenkkilaukku odottavat vielä keskeneräisinä. Seuraavaksi täytyy sitten varmaan tehdä niitä loppuun. Viime viikkojen helteillä ei ole vain neulominen oikein maistunut.

torstaina, kesäkuuta 22, 2006

Apua...

Tietääkö kukaan saako Englannista Kool Aidia? Siis ihan kaupasta ei netin kautta. Pikkusisko lähtee reilun viikon päästä Oxfordiin ja Kool Aid voisi olla tuliaislistalla, jos sitä vaan sieltä päin maailmaa saa.

sunnuntaina, kesäkuuta 11, 2006

Hallelujah

Koivunlehtishaali from hell valmistui viime viikonlopuksi ja äiti oli ilahtunut lahjastaan. Tuollaisen pitsikuvioisen shaalin tekeminen ei selvästikään sovi mulle. Toistat vaan niitä kolmea riviä, jotka korkeintaan alkaa hieman eri kohdista, teet ohuella langalla, eikä huivin muoto edes muutu yhtään. Lopputuloksena on, että tuntuu siltä, että vaikka kuinka neulot ei edistystä tapahdu yhtään. Fifin tekokaan ei haitannut yhtään, kun se sentään oli kolmionmuotoinen ja tuntui sitten edistyvän nopeammin. Ehkä mun on parempi pysytellä hieman pienemmissä pitsikuviojutuissa.

Nyt puikoilla on sitten versio Branching outista, joka tulee siskolleni. Pitsikuvioista huolimatta se edistyy paljon nopeammin. Inhottavaa vain on se, etten kykene muistamaan ulkoa noita kerroksia, joten jouden jatkuvasti tuijottamaan toisella silmällä ohjetta. Huivi on onneksi jo lähemmäs puoli metrinen, joten sen valmistumiseen ei näyttäisi kuluvan neljää kuukautta.

keskiviikkona, toukokuuta 17, 2006

Edistystä

Neulomisrintamalla asiat etenee hitaasti, mutta varmasti. Koivunlehtipainajainen tuntuu olevan selvästi voitonpuolella ja saattaa valmistuakin - joskus. Tänään on edessä neulomisen ja jalkapallon täyteinen ilta. Mikä sen parempaa kuin seurata toisella silmällä jalkapalloa ja toisella huivin edistymistä.

Viime viikonlopun Helsingin matka peruuntui siskon kevätyskän ja pahaksi ärsyyntyneen koivuallergian takia, joten tutustuminen Helsingin kauppoihin jäi sitten väliin. Sain sentään ostettua langat siskon syntymäpäivälahjaa varten. Neljä kerää oranssinpunaista Mandarin Petitiä odottaa muuttuvansa Branching Outiksi. Saatoin hieman yliarvioida tuon langanmenekin, katsotaan sitten joskus, kuinka paljon lankaa on jäänyt yli...

maanantaina, toukokuuta 08, 2006

Kun kaikki muutkin

Bongasin tämän jo täältä, täältä ja täältä. Lopulta oli pakko tehdä itsekin. Ei se vaatinutkaan kuin 15 yritystä, että sivusto suostui toimimaan kunnolla.

sunnuntaina, toukokuuta 07, 2006

Tälläkin olisi otsikko, jos sen vaan keksisin...

Kävin eilen ostamassa uuden Modan ja olihan siellä muutamia kivoja malleja, jotka voisi toteuttaa. Ainakin tämä voisi päästä puikoille piakkoin.

Ensi lauantaina pitäisi lähteä Helsinkiin ostoksille. Täytynee etsiä valmiiksi kaikki mahdolliset lankakaupat, jos edes johonkin pääsisi piipahtamaan. Luultavasti menen junalla, joten kovin kauaksi keskustasta tulee tuskin harhailtua. Itse osaan kulkea Helsingin rautatieasemalta Sokokselle, sieltä Forumiin ja sitten Stockmannille ja Akateemiseen kirjakauppaan ja takaisin asemalle. Jos en lankakauppaan pääse, niin ainakin Akateemisesta löytyy varmaan hyviä lehtiä tai kirjoja.

lauantaina, toukokuuta 06, 2006

Ihana viikonloppu

Aion löhöillä koko viikonlopun yksinäni täällä yksiössä, neuloa, lukea, kattella leffoja ja sarjoja ja ehkä vaikka maalatakin. Vaikka tällä viikolla olikin vain neljä työpäivää, se tuntui silti ylettömän pitkältä.

Minään iltana ei ole neulomukset paljoakaan edistyneet, ei varsinkaan se pahamaineinen koivunlehtishaali. Ehkä siirrän tuon valmistumistavoitteeni äitienpäivästä äidin syntymäpäivään kesäkuun alkuun. Siihen mennessä tuo voisi valmistua. Shimmer sen sijaan edistyy. Hihat ja selkämys on jo liitetty ja näyttää siltä, että se valmistuukin vielä. Niin kuin kuvasta näkyy, voisi olla aika hankkia silmukkamerkkejä. Tällä hetkellä niiden asiaa ajavat isot klemmarit...


Posted by Picasa

sunnuntaina, huhtikuuta 30, 2006

Ongelmia

Shimmerin molemmat hihat ovat nyt valmistuneet. Tähän asti ensimmäinen yritykseni neuloa englanninkielisten ohjeiden mukaan on sujunut hyvin, mutta vartalon kanssa ongelmat alkoivatkin heti. Ohjeessa lukee:
"Using smaller needle, CO 102[118, 134, 150] sts. Do not join.
Establish ribbing as follows: k1, *p4, k4*, ending with p4, k1.
Knitting the first and last st of each row to form a selvage, work 3 more rows of ribbing as established. On the next row, maintaining the ribs and selvage sts as established, work 16[19, 22, 25] sts, pm, work 70[80, 90, 100] sts, pm, work remaining 16[19, 22, 25] sts."

Mitä?! En ymmärrä alkuunkaan, mitä selvage tarkoittaa. Synonyymisanakirjat ilmoittavat sen oleva jonkinlainen neuleen reunus. Tarkoittaako ohje, että ensimmäinen ja viimeinen silmukka kudotaan yhteen? Vai että hyppään suoraan ensimmäisestä silmukasta viimeiseen kutomatta siinä välissä olevia? Kumpikaan ei tunne kovin järkeenkäyvältä vaihtoehdolta. Apu tulisi tarpeeseen.

Sain tänä aamuna kasan nimipäivälahjoja (meidän perheessä harrastetaan nimipäivälahjoja), joista paljastuivat toivomani maalauspohjat ja akryylivärit. Tuo maalaaminen on ollut mulla tauolla noin kaksi vuotta. Muutettuani Tampereelle omaan asuntoon kävin kansanopistossa maalamassa kerran viikossa, mutta opiskelukiireiden takia se loppui ensimmäisen vuoden jälkeen. Yksiössä en taas ole viitsinyt aika vahvan tuoksuisilla ja hitaasti kuivuvilla öljyväreillä maalata. Toivottavasti tuo maalausharrastus lähtee taas käyntiin, kun olen saanut uudet värit. Ideoita maalauksiin olisi ainakin paljon.

Hyvää Vappua!



perjantaina, huhtikuuta 21, 2006

Helmiä

Toisten neulojien blogeja lukiessa on nuo helmityötkin alkaneet kiinnostamaan. Odottelen tässä, että jostain ilmaantuisi rahaa, jota voisin käyttää siihenkin tarkoitukseen. Silmukkamerkkejä olisi ainakin mukava kokeilla tehdä. Niitä ei ole tässä taloudessa vielä yhtään. Tällä hetkellä silmukkamerkin virkaa toimittaa hakanaula, kun en parenpaakaan keksinyt shimmeria aloittaessani.

torstaina, huhtikuuta 20, 2006

Lankapula ja suklaaputki

Sain eilen raahauduttua eilen lankakauppaan ja tilasin koivunlehtishaaliin lisää lankaa. Siis toiset 200g niiden alkuperäisten neljän kerän lisäksi, tuli pieni virhearviointi noiden lankojen kanssa. Päästyäni lankakaupasta kotiin jatkoin jenkkikassin virkkaamista ja valkoinen loppui tietysti kesken tehdessäni toista kahvaa. En kyllä jaksa lähteä sitä hakemaan ennen kuin haen nuo tilaamani langat puolentoista viikon päästä. Jenkkikassa jää siis tähän vaiheeseen odottamaan lisälankaa.

Bongasin alkuviikosta täältä knittyn shimmerin ja vaaleanvihreät woolit, joista piti aloittaa kietaisupuseroa alkoivatkin muodostua eilen jalkapalloa katsellessa tällaiseksi. Uusi kiva työ innosti sen verran, että sitä piti neuloa myös aamulla ennen töihin lähtöä.

Olen kärsinyt hirveitä tuskia yrittäessäni irrottautua suklaan ja muun hyvän syömisestä. Painoa pitäisi saada edes hieman tippumaan, mutta mun on vaikea vastustaa suklaahyllyä kutsua. Tänä aamuna sitten keksin, että olen syömättä karkkia viisitoista päivää putkeen (tuo viisitoista päivää siksi, että mulla on terveydenhoitaja 15 päivän päästä) ja jokaisesta karkittomasta päivästä tienaan 2 euroa. Mä ostan suklaata oikeestaan joka päivä ja se suklaalevy tai karkkipussihan maksaa noin 2 euroa. Viidessätoista päivässä mulle kertyy siis 30 euroa ja ne aion sitten käyttää hyvällä omallatunnolla käyttää lankaan :) Jos edes tällä tavalla saisin tuon suklaansyöntiputken katkeamaan.

sunnuntaina, huhtikuuta 16, 2006

Hyvää Pääsiäistä!


Ihana lomailla neljä päivää putkeen. Tuntuu, että ensimmäiset kaksi viikkoa harjoittelusta ovat menneet tosi nopeasti. Tätä menoa viisi kuukautta on ohi ennen kuin huomaankaan.

Koivunlehtishaali lähti mukaan pääsiäisen viettoon, mutta se edistyy silti aika hiljakseen. Tuntuu, että vaikka kuinka neuloisi mitään ei tapahdu. Tehtävää olisi vielä varmaan puolisen metriä.

Ilokseni huomasin uuden Knittyn ilmestyneen. Tämä pääsi heti (sitten joskus) tehtävien töiden listalla. Myöskin T-twist tee oli kivannäköinen.

lauantaina, huhtikuuta 08, 2006

Hullut päivät

Hullut päivät pitäisi kieltää lailla. Olen tuhonnut kahden päivän aikana laatikollisen Brunbergin suukkoja ja hieman alkaa suklaa tulla korvista ulos. Ja eihän siellä edes myydä lankaa! Ei ainakaan täällä Tampereella.

Kävin hulluilla päivillä torstaina ja kerrankin lähdin liikkeelle oikein taktiikan kanssa. Olin oven rivassa roikkumassa jo hieman ennen kahdeksaa aamulla ja heti ovien auettua suuntasin alusvaate/yöasuosastolle. Sovitin ja ostin haluamani yöasun, suuntasin kolmanteen kerrokseen toteamaan, että siellä oli niin paljon porukkaa, etten viitsinyt vaivautua kiertämään, kävin ostamassa ne kirotut suukot, salaatin lounaaksi, shampoota ja Vogue knitting -lehden. Kaikkeen tähän meni aikaa puoli tuntia eikä ruuhkaa ollut nimeksikään (Hah haa, teille kaikille, jotka olette kärsineet hirveistä jonoista ja ihmispaljoudesta). Töihin päästessä olin silti aivan läkähtynyt. Ja tänään sinne pitäisi lähteä uudestaan...

Koivunlehtishaali on taas edistynyt tällä viikolla hitaasti, mutta varmasti. Lankaa tuntuu kuluvan, mutta edistyminen on silti minimaalista. Ei taida olla mitään toivoa saada sitä tehtyä äitienpäiväksi. No, äidille kuulemma riittää, että se on valmis kesäksi. Tänään täytynee tilata lisää tuota drops alpacaa, äiti kun meni valkkaamaan värin, jota ei kaupasta löydy valmiiksi.

Sain kännykän laturinkin takaisin tiistaina ja sain taas puhua sydämeni kyllyydestä. Sitä tulee yllättävän orpo olo, kun huomaa, ettei voi soittaa kellekään, vaikkei varsinaista asiaa olisikaan.

sunnuntaina, huhtikuuta 02, 2006

Orpo piru helvetissä

Heräsin tänä aamuna seitsemältä kännykän surinaan. Akku loppumassa. Samassa muistin mitä olinkaan unohtanut vanhempieni luokse. Kännykän laturin. Harkitsin hetken aikaa jaksaisinko tunnin junamatkan Riihimäellä ja myöhemmin takaisin yhden laturin takia. En jaksanut. Onneksi isäni ystävällisesti lupasi pistää laturin postiin, kun soitin kotiin viimeisillä akun rippeillä. Eli puhelin saattaa toimia taas puolessa välissä viikkoa.

Kuviakaan en blogiin saa, koska nuoruusiändementia vaivasi oikein kunnolla, kun pakkasin reppuani torstai-iltana. Olen jättänyt kameranikin vanhempien luo. Se sentään löysi torstaina tiensä jonnekin repun lähistölle. Unohdin vain pistää sen sinne ja joudun olemaan lauantaihin asti kameraton. Lankoja tuo dementiani ei nähtävästi koske. Raahasin nimittäin Tampereelle repun täydeltä 7 veikkoja, joita olin ostanut Riihimäeltä joskus alkuvuodesta.

Tänään pitäisi vielä lähteä tarpomaan filmivuokraamoon. Aioin eilen lainata pari leffaa ja katsella niitä samalla kun neulon. Menin siis Makuuniin - ja totesin, että ovi oli lukossa. Nähtävästi aukioloajat ovat viitteellisiä. Tänään teen siis uuden yrityksen ja jos ovet ovat taas kiinni, tarvon loskassa seuraavaan Makuuniin, joka on parin kilometrin päässä. Sitten tulisi ainakin tehtyä sunnuntailenkki.

Sunnuntaiaamua paransi kaikesta huolimatta se, että huomasin uuden Ullan ilmestyneen. Ihastelin noita sauna-sukkia. Vaaleanvihreää Nalleakin löytyisi. Aloitin siitä Farkkunaisen polvisukkia, mutta innostus on hiipunut, varsinkin kun kyseisten sukkien kantapää ei sovi omaan jalkaani ollenkaan. Mistäköhän johtuu moinen.

lauantaina, huhtikuuta 01, 2006

Shoppailua

Maanantaina alkaa viiden kuukauden harjoittelu-urakka, joten lähdin eilen vaate- ym. ostoksille. Normaalistihan vaatteiden osto etenee seuraavasti:
1. Sinulla on rahaa, ehkä jopa aika reilustikin.
2. Tiedät, mitä lähdet hakemaan/ tarvitset jonkun tietyn vaatteen.
3. Kierrät kaikki mahdolliset kaupat läpi ja mikään vaate ei mahdu päälle tai näyttää muuten vain tyhmältä.
4. Palaat kotiin tyhjin käsin (tai suklaalevyn kanssa) ja v*****s on suunnaton.

Mutta eilenpä tapahtui ihme.
1. Minulla oli rahaa, jopa aika reilusti.
2. Tiesin haluavani tietyt farkut, joita olin jo kokeillut aiemmin.
3. Menin kauppaan ja löysin oikeat farkut ja ostin ne. Menin seuraavaan kauppaan etsimään ruskeaa toppia. Löysin ruskean topin ja sen lisäsi mustan topin ja ruskean neuletakin, jota en ollut edes etsinyt, mutta joka oli ihana. Ja kaikista näistä sain vielä 10 euroa alennusta.
4. Shoppailtuani hieman lisää, palasin kotiin iloisena (suklaalevyn kanssa).

Tuo neloskohdan lisäshoppailu sisälsi tietysti myös lankashoppailua. Jenkkikassia varten ostin luonnonvalkoista ja tummaa turkoosia/petroolinsinistä puuvillalankaa ja Senja-kietaisuneuletta varten vaaleanvihreää woolia. Lisäksi Koskikeskuksen käsityökaupasta tarttui mukaan vihreää Kitten Mohairia. Niille en ole vielä tarkoitusta keksinyt, jonkinlainen poncho tai bolero niistä voisi tulla.

keskiviikkona, maaliskuuta 29, 2006

Kukkia ja keväthuiveja

Olin viikonloppuna lankaostoksilla siskoni kanssa. Tarkoitus oli olla vain henkisenä tukena, mutta ihme ja kumma mukaan tarttui kuitenkin yksi kerä vaaleansinistä Kotiväkeä. Muuten en olisi ostanut, mutta huomasin lankahyllyjä katsellessa, että multahan puuttuu kiva keväthuivi ja tuosta langastahan sen voisi virkata. Niin, eihän niitä ohuita keväthuiveja olekaan kuin pari kappaletta kaapissa... Joka tapauksessa viikonlopun aikana langasta muotoutui pylväillä virkattu suorakulmionmuotoinen huivi. Lopputulos oli yksinkertainen ja omasta mielestäni hyvä. Normaalisti en huiveja käytä kuin takin kanssa kaulaliinana, mutta tuota voisi pitää ihan muutenkin, vaikka t-paidan kaverina.

Ylijääneestä langasta päädyin virkkaamaan kukkasen, jonka ohje oli kevään Novitassa. En ole vielä keksinyt tuolle mitään virkaan, ehkä se joskus pääsee koristamaan jotain toista työtä. Tai sitten siitä tulee hyvin hyvin pieni pöytäliina.

Loman kunniaksi käytin aamupäivän etsiskelemällä netistä kivoja ohjeita, kun en ole osannut päättää mitä tehdä seuraavaksi. Ponchon langathan odottavat edelleen kaapissa, mutta se ei vaan tällä hetkellä innosta. Jotenkin se tuntuu liian syksyiseltä/talviselta projektilta. Netistä sen sijaan löytyi pienen penkomisen jälkeen sopivan keväistä tehtävää. Senja-kietaisuneuletakki näyttäisi itsellekin sopivalta mallilta. Ja kerran Trinny ja Susannah sanovat, että kietaisuneuletakki sopii isorintaiselle, niin pakkohan sen on olla mun mallia. Lankana oli kylläkin Novitan butterfly, jota ei taida enää pahemmin mistään löytyä? Novitan sivuilla sitä ei ainakaan näyttänyt olevan myynnissä. Mutta wool saattaisi olla ihan hyvä vaihtoehto, tai sitten joku lanka, missä olisi hieman jotain kimalletta.

Tänään ruokakaupasta päätyi matkaan maaliskuun Suuri Käsityölehti sekä Moda. Olin ihmeissäni, kun SK:ssä olikin yllättävän monta mallia, joista pidin, ostin nimittäin lehden lähinnä tuon jenkkikassin ohjeen takia. Ainakin lyhythihainen bolero ja lehtiruututoppi ovat toteutettavien listalla. Samoin tietysti tuo jenkkikassi. Modaakin olin selaillut kirjastossa heti sen ilmestyttyä ja silloin kaikki mallit tuntuivat huonoilta. Nyt kun lehteä katseli oikein ajatuksen kanssa niitä mukavia malleja löytyikin. Tehtävien listalle pääsivät napeilla koristeltu toppi (malli 16), pitsineulejakku (19) ja ehkä myös virkattu kietaisujakku (17).

Nyt pitäisi siis vaan päättää, mitä noista tekisi ensin...



maanantaina, maaliskuuta 27, 2006

Hippa!

Kiinni jäit! Koska luet tätä tekstiä, se tarkoittaa että sinun täytyy kommentoida. Kommentoi ihan mitä haluat, kunhan teet sen. Laita tämä teksti omaan blogiisi ja nappaa kaikki blogiasi lukevat.

Jäin kiinni täällä. Täytyipä siis liittää tämmöinen omaankin blogiini.

Edit: Muuttelinpa tuota otsikkoa.

perjantaina, maaliskuuta 24, 2006

Kyllästynyt

Koivunlehtishaali edistyy hitaasti. Olen saanut tehtyä sitä 45 cm ja tuntuu siltä, ettei ole toivoakaan saada sitä valmiiksi äitienpäiväksi. Sormet syyhyä jo tekemään jotain muuta tuon lisäksi.
Uusi Novitakin saapui ideoineen, tällä kertaa ei vain löytynyt mitään, mistä olisi kolahtanut oikein kunnolla. Virkatun spagettiolkaintopin ehkä teenkin kesäksi, se oli ihan kiva malli. Muuten noi erilaiset pitsineuleet ym. eivät olleet ihan mun tyylisiä. Pari viikkoa sitten Akateemisesta kirjakaupasta tarttui käteen Interweave knits, missä oli ihan mukavia ohjeita. Ja tietysti komerossa odottavat langat ponchoa varten, joten ehkä mä nyt jonkin projektin löydän tuon shaalin rinnalle.

torstaina, maaliskuuta 09, 2006

Kolumni

Olympialaisten päätyttyä tartuin sohvalla odottaneeseen koivunlehtishaaliin. Yksi kerä lankaa on jo tuohon huvennut ja tuntuu siltä, että valmista saattaa tulla ehkä äitienpäiväksi. Täytyy varmaa alkaa tehdä jotain muuta tuossa rinnalla, etten kyllästy täysin.

Hiihtoloman kunniaksi sain eräältä kurssiltani tehtäväksi kirjoittaa kolumnin vapaavalintaisesta aiheesta. Ihme ja kumma aiheeksi valikoitui neuleolympialaiset. Täytyy siis esitellä juttuni täällä tuon kultamitalini kera.

Paikoillanne, valmiina – neulo!

Neulontaharrastukseni puolesta selailen Internetin neulonta-aiheisia blogeja urakalla. Tammikuun lopulla törmäsin amerikkalaisessa Yarnharlot-blogissa johonkin, mitä en voinut vastustaa. Neuleolympialaiset! Tarkoituksena oli neuloa vapaavalintainen työ, aikaa olympialaisten avajaisista loppuseremonioihin asti. Viikon ajan kävin henkistä taistoa itseni kanssa. Olympialaisten aikana olisi koulutehtäviä sekä erinäisiä projekteja ja ennen kaikkea kolmen hengen sohvani täyttyi nytkin keskeneräisistä neuletöistä. Internetissä neulojien joukkueet kuitenkin kasvoivat joka vierailulla. Oli kofeiiniriippuvaiset, suklaaholistit, gootit, Team Australia ja monia muita. Ja tietysti myös Suomen joukkue. Lopulta annoin periksi. Selasin läpi kaikki neuleohjeeni ja löysin lopulta huivin, jonka ehtisin kahdessa viikossa toteuttamaan. Kisojen alkuun oli viikko aikaa ja suuri kisavarustelu alkoi.

Neulominen on tunnetusti välineurheilua. Pelkkiä puikkoja löytyy niistä tavaratalojen puikoista kivoihin bambupuikkoihin ja puikkojen aatelisiin Addi-puikkoihin. Olisi siis valittava olympiasuoritusta ajatellen parhaimmat puikot. Ikävä kyllä tässä vaiheessa varustelua haittasi opiskelijabudjetti ja jouduin tyytymään lähimmän halpahallin puikkovalikoimaan. Langan hankintaan lähdin kuitenkin oikein asiantuntijaliikkeeseen. Huivi valmistuisi vaaleansinisestä mohairsekoituksesta, joka näytti ihanalta ja olisi tuskaista neuloa. Täydellistä olympialaislankaa.

Vielä viimeisenä iltana ennen avajaisia pakersin mallitilkun kimpussa. Neuloin. Purin virheen. Neuloin. Ihmettelin, miksi lopputulos ei näytä oikealta. Kiroilin. Neuloin. Lopulta sain valmiiksi pienen sievän kolmion, Barbin huivin, jonka voisin antaa joululahjaksi jollekin sukulaistytölle.

Avajaisilta kului pistoksissa odotellen, että kello tulisi yhdeksän. Lopulta avajaisseremoniat alkoivat ja samalla myös kuumeinen silmukoiden luonti. Koko ensimmäinen viikonloppu kului neuloen. Lieko syynä ollut liian nopea startti, kun kisakuntoni koki ensimmäisen viikon lopussa romahduksen flunssan iskiessä. Toisella viikolla palasin kuitenkin kisapuikoille, vaikkakin hieman puolikuntoisena. Naisten taitoluistelua seuratessa huivi viimein valmistui, toisen kisaviikon loppupuolella. Pääsin maaliin asuntoni vallanneista flunssalääkepaketeista ja nenäliinavuorista huolimatta.

Kaiken kaikkiaan neuleolympialaiset olivat Suomelle paljon suurempi menestys kuin ne oikeat kisat. Kultamitaleja tuli Suomeen 72 ja lisäksi muutama hopea ja pronssi heille, jotka eivät aivan maaliin asti kahdessa viikossa ehtineet. Mitenköhän käy seuraavissa olympialaisissa?